Anttilasta, tarjoushintaan 59,90 €
Jotexilta, hintaan 79,90 €
Jotexilta, hintaan 99,90 €
Jotexilta Cherry -seinävalaisin hintaan 29,99 €
maanantai 12. heinäkuuta 2010
Valoa pimeyteen
Sisustusvimma on minulla jälleen voimissaan, tällä kertaa kattovalaisimien muodossa.
lauantai 10. heinäkuuta 2010
Hulluus iskee....
Päiväni kuluvat töiden, kotihommien ja asunnonetsinnän parissa. Tulen hulluksi, ihan varmasti. Koneeni päätti alkaa temppuila juuri kriittisellä hetkellä - nyt, kun minun on pakko saada heti nyt uusi asunto! Tätä menoa nykyisessä asuinpaikassani ei yksinkertaisesti enää kestä, meno on kirjaimellisesti kuin villissä lännessä. Ei ole enää yhden käden sormilla laskettavissa ne kerrat, kun olen herännyt yöllä mellakkaan parvekkeeni alla ja noussut ylös vain todetakseni, että ah, joku rakas naapuri onkin jo ehtinyt soittaa poliisit, ei siis hätää, melu lakkaa piakkoin.
Asunnon löytäminen Turusta on mahdotonta. Tai siis mahdollista, mutta minun kriteereilläni ja meidän budjetillamme ihan silkka mahdottomuus. Minä en nimittäin aio muuttaa mihinkään rotanloukkuun enkä myöskään halua ojasta allikkoon muuttamalla toiseen kertaan yhtä arvelluttavalle alueelle.
Kyllä tämä jos mikä syö naista. Ei jaksa enää. Ja taas on positiiviset lähtökohdat asiakaspalveluun! :'D Toivon, että ihmiset ovat ymmärtäneet hankkia ne liput Ruisrockiin ja nauttivat ajastaan siellä sen sijaan, että tulisivat meille sankoin joukoin shoppailemaan. Tänään on nimittäin päivä, kun hymy ei ole ihan niin herkässä.-.-'
Asunnon löytäminen Turusta on mahdotonta. Tai siis mahdollista, mutta minun kriteereilläni ja meidän budjetillamme ihan silkka mahdottomuus. Minä en nimittäin aio muuttaa mihinkään rotanloukkuun enkä myöskään halua ojasta allikkoon muuttamalla toiseen kertaan yhtä arvelluttavalle alueelle.
Kyllä tämä jos mikä syö naista. Ei jaksa enää. Ja taas on positiiviset lähtökohdat asiakaspalveluun! :'D Toivon, että ihmiset ovat ymmärtäneet hankkia ne liput Ruisrockiin ja nauttivat ajastaan siellä sen sijaan, että tulisivat meille sankoin joukoin shoppailemaan. Tänään on nimittäin päivä, kun hymy ei ole ihan niin herkässä.-.-'
tiistai 6. heinäkuuta 2010
I'm a hippie
Valitsin markkina-asukseni jotain helppoa ja ohutta, ja tällä kertaa asukuvakin on otettu jossain aivan muissa tunnelmissa kuin yleensä, nimittäin kallioilla. :)
En todellakaan tiedä, mille minä tuossa kuvassa irvistelen, kenties sille pudotukselle, joka selkäni takana vaani? Tuo on otettu kallion kielekkeeltä aivan uskomattoman korkealta ja tällainen taskukokoinen ihminen ei oikein tahdo tuntea oloaan kotoisaksi kovin korkeissa paikoissa....
Tuo asu oli ihan kätevä markkinoille ja se oli ihan kätevä vielä kalliolla istuskellessakin, mutta kuten minun tuurillani aina, päädymme ex tempore baariin ja minä tosiaankin näytän hipiltä ja haisen parsalta (kiitos parsasodan).
Baarissa minut tosin kruunattiin "Miss Africaksi", joten ehkä se ei ollutkaan ihan pohjanoteeraus tuo asuni? Tai sitten se oli sitä vielä enemmän. Huoh. No, tulipahan käytyä ja testattua sekin, että yökerhoon pääsee sisään tuonkin näköisenä!
Vannoin tosin, että jatkossa en enää poistu kotoani ilman kunnollista vaatetusta ja korkokenkiä, you can never know, katsos. ;)
P.S. Ei ollut ensimmäinen kerta, kun nuo läpsyttimet päätyivät yökerhon tanssilattialle... Toivon kuitenkin hartaasti, että se oli viimeinen kerta.
En todellakaan tiedä, mille minä tuossa kuvassa irvistelen, kenties sille pudotukselle, joka selkäni takana vaani? Tuo on otettu kallion kielekkeeltä aivan uskomattoman korkealta ja tällainen taskukokoinen ihminen ei oikein tahdo tuntea oloaan kotoisaksi kovin korkeissa paikoissa....
Tuo asu oli ihan kätevä markkinoille ja se oli ihan kätevä vielä kalliolla istuskellessakin, mutta kuten minun tuurillani aina, päädymme ex tempore baariin ja minä tosiaankin näytän hipiltä ja haisen parsalta (kiitos parsasodan).
Baarissa minut tosin kruunattiin "Miss Africaksi", joten ehkä se ei ollutkaan ihan pohjanoteeraus tuo asuni? Tai sitten se oli sitä vielä enemmän. Huoh. No, tulipahan käytyä ja testattua sekin, että yökerhoon pääsee sisään tuonkin näköisenä!
Vannoin tosin, että jatkossa en enää poistu kotoani ilman kunnollista vaatetusta ja korkokenkiä, you can never know, katsos. ;)
P.S. Ei ollut ensimmäinen kerta, kun nuo läpsyttimet päätyivät yökerhon tanssilattialle... Toivon kuitenkin hartaasti, että se oli viimeinen kerta.
maanantai 5. heinäkuuta 2010
Welcome to the jungle
Meille on jo lähes perinteeksi muodostunut, että vähintään kerran kesässä on päästävä viettämään iltaa Turun urheilupuiston kallioille ja sinne lähtikin tällä kertaa koko sisarusporukka, mieheni ja kaksi siskoni kaveria. Meno alkoi jossain vaiheessa olla varsin hillitöntä, mikä ei kyllä kyseisellä porukalla ole mitenkään tavatonta. :D
Mieheni päätti tehdä minun kauniista markkinoilta mukaani ottamasta tuohilautasestani nuotion...
...ja grillata siinä parsaa...
...koska parsa oli illan teema. Kyllä, hyvin vanhaa ja väsynyttä juttua, mutta me revimme siitä riemua niinkin paljon, että päädyimme parsasotaan jossain vaiheessa iltaa.... Öh, kertookohan se ehkä jotain tuosta illasta ja tästä porukasta? ... :'D
Näkymät olivat joka tapauksessa ihastuttavat ja kokonaisuudessaankin päivä oli aivan uskomattoman loistava. <3 Tällaisia sunnuntaita saisi olla useamminkin! ^^
Mieheni päätti tehdä minun kauniista markkinoilta mukaani ottamasta tuohilautasestani nuotion...
...ja grillata siinä parsaa...
...koska parsa oli illan teema. Kyllä, hyvin vanhaa ja väsynyttä juttua, mutta me revimme siitä riemua niinkin paljon, että päädyimme parsasotaan jossain vaiheessa iltaa.... Öh, kertookohan se ehkä jotain tuosta illasta ja tästä porukasta? ... :'D
Näkymät olivat joka tapauksessa ihastuttavat ja kokonaisuudessaankin päivä oli aivan uskomattoman loistava. <3 Tällaisia sunnuntaita saisi olla useamminkin! ^^
Älä kulje tuoppisi ohi
Sitten niihin markkinoilta tekemiini pieniin löytöihini!
Alumiinista käsityönä tehdyt kauniit korvakorut, jotka siitä huolimatta, että näyttävät painavilta, ovat ihan pelkkää ilmaa! Rakastuin heti ensisilmäyksellä ja olin ehtinyt olla markkinoilla ehkä noin 2 minuuttia...
Miehelleni kaulakoru. Olen jo pitkään halunnut ostaa hänelle jonkun tuon tyyppisen korun, mutta niitä on valitettavan vähän myynnissä missään ja yhtenä tavoitteena tuolta markkinoilta minulla olikin löytää juuri koru hänelle. Missio siis suoritettu.
Äidillemme korvakorut, jotka Suomeen monia vuosia sitten muuttanut amerikan intiaani oli itse käsityönä tehnyt. Ihastuin tuon kojun tuotteisiin aivan silmittömästi ja kirosin hiljaa mielessäni (ja paikalta poistuttuamme myös hyvin suureen ääneen siskolleni), etten ollut tajunnut ottaa enempää käteistä mukaani, olisin hyvinkin voinut ostaa kyseisestä kojusta vaikka kaikki korut! Näitä myyvillä ihmisillä on onneksi kotisivut täällä, ja sieltä voi käydä katsomassa heidän muitakin tekemiään juttuja ja kalenterista näkee milloin he ovat milläkin markkinoilla - omaa myymäläähän heillä ei suureksi harmikseni ole.
Sitten vielä pieni leppäkerttukivi. Tämä sai jotenkin niin hyvälle tuulelle, että se oli pakko ostaa mukaan. Ja no, oikeasti olisin halunnut leppäkerttukorun, mutta koska käteisvarani olivat siihen menneessä ehtineet hupentua niin paljon, etteivät ne olisi riittäneet ja kojut olivat juuri sulkemaisillaan, niin etten olisi päässyt nostamaankaan rahaa mistään, korvasin korut tällä edullisemmalla vaihtoehdolla. Leppäkertut vain ovat niin ihastuttavia. ^^
Ehdimme juuri ennen sulkemista vielä vilkaisemaan yhden puukojun, joka sai viimeistään miehenikin silmät syttymään innostuksesta, nimittäin puutsit; puukengät. En muista, että hän olisi ikinä ollut niin riemuissaan jostain näkemästään kenkäparista, kuin sillä kojulla, ja onnekseni tuolla yrityksellä on omat kotisivunsa, josta tuollaisia voi ostaa. Woodplanetilla on paljon muitakin tuotteita kuin vain noita kenkiä, kannattaa ehdottomasti käydä vilkaisemassa yrityksen kotisivuilla! :)
Alumiinista käsityönä tehdyt kauniit korvakorut, jotka siitä huolimatta, että näyttävät painavilta, ovat ihan pelkkää ilmaa! Rakastuin heti ensisilmäyksellä ja olin ehtinyt olla markkinoilla ehkä noin 2 minuuttia...
Miehelleni kaulakoru. Olen jo pitkään halunnut ostaa hänelle jonkun tuon tyyppisen korun, mutta niitä on valitettavan vähän myynnissä missään ja yhtenä tavoitteena tuolta markkinoilta minulla olikin löytää juuri koru hänelle. Missio siis suoritettu.
Äidillemme korvakorut, jotka Suomeen monia vuosia sitten muuttanut amerikan intiaani oli itse käsityönä tehnyt. Ihastuin tuon kojun tuotteisiin aivan silmittömästi ja kirosin hiljaa mielessäni (ja paikalta poistuttuamme myös hyvin suureen ääneen siskolleni), etten ollut tajunnut ottaa enempää käteistä mukaani, olisin hyvinkin voinut ostaa kyseisestä kojusta vaikka kaikki korut! Näitä myyvillä ihmisillä on onneksi kotisivut täällä, ja sieltä voi käydä katsomassa heidän muitakin tekemiään juttuja ja kalenterista näkee milloin he ovat milläkin markkinoilla - omaa myymäläähän heillä ei suureksi harmikseni ole.
Sitten vielä pieni leppäkerttukivi. Tämä sai jotenkin niin hyvälle tuulelle, että se oli pakko ostaa mukaan. Ja no, oikeasti olisin halunnut leppäkerttukorun, mutta koska käteisvarani olivat siihen menneessä ehtineet hupentua niin paljon, etteivät ne olisi riittäneet ja kojut olivat juuri sulkemaisillaan, niin etten olisi päässyt nostamaankaan rahaa mistään, korvasin korut tällä edullisemmalla vaihtoehdolla. Leppäkertut vain ovat niin ihastuttavia. ^^
Kuva: täältä
Ehdimme juuri ennen sulkemista vielä vilkaisemaan yhden puukojun, joka sai viimeistään miehenikin silmät syttymään innostuksesta, nimittäin puutsit; puukengät. En muista, että hän olisi ikinä ollut niin riemuissaan jostain näkemästään kenkäparista, kuin sillä kojulla, ja onnekseni tuolla yrityksellä on omat kotisivunsa, josta tuollaisia voi ostaa. Woodplanetilla on paljon muitakin tuotteita kuin vain noita kenkiä, kannattaa ehdottomasti käydä vilkaisemassa yrityksen kotisivuilla! :)
Keskiaikamarkkinat
Olimme eilen siskoni ja mieheni kanssa keskiaikamarkkinoilla ja voi että tämä tyttö oli taas aivan taivaissa. Kaikki ne ihant pikku kojut, käsityönä tehdyt korut ja koriste-esineet, keskiaikaisesti pukeutuneet ihmiset... Harmittaa suuresti, että tuli lähdettyä sinne vasta viimeisenä päivänä, olisin hyvinkin viihtynyt siellä vaikka jokaisena päivänä viikosta. <3
Muutaman pienen ostoksenkin tein tuolta, mutta niistä luvassa ihan oma postauksensa. Illalla menimme porukalla vielä ihastelemaan kaunista Turun kesää kallioille ja siitäkin riittää juttua kyllä ihan omaksi postauksekseen, oli taas sellainen ilta, että heikompia olisi taatusti hirvittänyt! :'D
Muutaman pienen ostoksenkin tein tuolta, mutta niistä luvassa ihan oma postauksensa. Illalla menimme porukalla vielä ihastelemaan kaunista Turun kesää kallioille ja siitäkin riittää juttua kyllä ihan omaksi postauksekseen, oli taas sellainen ilta, että heikompia olisi taatusti hirvittänyt! :'D
sunnuntai 4. heinäkuuta 2010
Kuivilla
Esittelinkin jo aiemmin kirjastosta lainaamani Augusten Burroughsin Kuivilla -kirjaa ja nyt sekin on tullut luettua. Olin odottanut tältä ehkä hieman enemmän, vieläkin, vaikka kirja olikin ihan kohtalainen. Ainoa, mikä minua suuresti kirjassa ärsytti, oli sen melkoisen tönkkö kieli ja ennen kaikkea päin mäntyä laitetut painotuskursiivit.
Kirja tosiaankin kertoi omaelämäkerrallisesti alkoholismista, vieroitushoidosta, AA-kerhosta ja elämästä vieroituksen jälkeen.
Kirja tosiaankin kertoi omaelämäkerrallisesti alkoholismista, vieroitushoidosta, AA-kerhosta ja elämästä vieroituksen jälkeen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)