Harakka tarjousten perässä

Jottei vappu menisi ihan nestetankkaukseen, tankkasin hieman työpaikalta lähtiessäni mukaani muutamia kaunokaisia, halvalla kun sai. ;)

Ensinnä paita, jota olen ihastellut siitä saakka, kun se meille ilmestyi, ja jonka pari minulla jo on (paitahan kuuluu ehdottomasti yhteen erään aiemmin ostamani Lindexin hameen kanssa, sitä ei käy kiistäminen). Nyt vihdoin, vapun kunniaksi, ostin sen.

Ah, puhvihihat ja hempeän kaunis väri. Voiko tuota vastustaa? En minä ainakaan - varsinkaan, kun hintalapussa roikkuu vaivainen 14,95, ja kuten jo sanottu, ei hameeni tule toimeen ilman tuota paitaa.

Tarjoustuotteissa meillä on "ota kaksi, maksa 1", joten pakkohan se oli käydä sukkaosasto lävitse oikein suurennuslasin kanssa, ja kannattihan se! Kolme euroa maksoivat sukkahousut ja polvisukat yhteensä.

Polvisukkia en edes muista, koska olisin viimeksi käyttänyt, mutta jälleen kerran, kun ilmaiseksi sain, en voinut vastustaa, en vain voinut. Pitsiset reunat ja kauniit kuvioinnit. Niin minun. <3

Asusteissa meillä oli "ota 3, maksa 2", joten pakkohan oli sekin hyödyntää - varsinkin, kun olin jo aiemmin iskenyt silmäni noihin mustiin sydänkorvakoruihin. <3

Pitsinen hiusrusetti. <3 En ole varmaan sitten ala-asteen käyttänyt mietään tuollaista hiuskoristetta, enkä oikeastaan edes tiedä, miksen. Nuohan ovat valloittavia! Todennäköisesti olen vain laiska, mutta eiköhän sekin seikka tuon myötä korjaannu. ^^

Lisäksi hieman lisää ketjuja kaulaan, jotta joulukuusiefekti on taattu. ;) Viimeisen kappaleen nappasin matkaani, huh, että ehdin!

Suosittelen siis ihmeessä kipaisemaan Lindexillä, jos yhtään on tarvetta asusteille, tuohon "Ota 3, maksa 2" -kategoriaan kuuluu siis korut, laukut ja huivit.

Mutta nyt tämä harakka lähtee testailemaan ensimmäistä kertaa We Care Iconin meikkejä ja valmistautumaan vapunjuhlintaan!

Mukavaa vappua kaikille! <3

Pientä silmäniloa

Eh, sisustusaiheella jatketaan. Ihan kuin olisin jämähtänyt tähän aiheseen? Voi kyllä, aina ja ikuisesti. <3

Jotexin kaunis GREY-kynttelikkö, 23,99 €. Rakastan kynttilöitä, varsinkin hieman erikoisempia. 

Flowers-lampetti, myöskin Jotexilta, hintaan 13,90 €. Kaunis, kaunis. <3

Ihanan koristeellinen kehys Ikeasta, hintaan 29,95 €.

Kesäkranssi ulko-oveen, Anttilasta, 22,95 €.

Tarvitseeko näitä edes jotenkin perustella? Anttilasta, 19,90 €.

Sleep well

Sisustusjutuilla jatketaan, tällä kertaa keskittyen makuuhuoneeseen. Minulla on uudet lakanat ollut hankintalistalla jo ties' miten pitkään, ja nyt sitten hieman selailin netin ihmeellisessä maailmassa ja löysin muutamia kaunokaisia. ^^

Reunuslakana Jotexilta. Tämä on aivan ehdoton, tuo jenkkisängyn sininen reuna on jotain aivan uskomattoman kuvottavaa! Ja mustahan sen pitää ehdottomasti olla. ;>

Anttilasta kauniit ruusulakanat. Ruusut ovat parhainta. <3

Lammaslakanat!! Emp:ltä, silkkaa rakkautta. <3 Nämä menevät kyllä ehdottomasti tilaukseen heti, kun rahatilanne sen sallii.

Päiväpeiton kanssa meillä on aina ollut yhtä kamppailua. Haluan täydellisen, ja kunnes sen löydän, tyydymme tuohon vanhaan, rikkinäiseen ja rumaan. Tuo saattaisi olla aika lähellä täydellistä. Anttilasta myöskin.

Aivan ihana torkkupeitto Jotexilta! Minä olen sellainen torkkupeittotyttö, että voisin haalia näitä ympärilleni vaikka kuinka paljon. Syysilta pihalla kahvimukin kanssa torkkupeitto harteilla, kynttilän valossa. Perfect? Kyllä!

Dreaming and planning

Sisustaminen on aina ollut yksi suurimpia intohimojani ja taas se on nostanut päätään mitä suurimmassa määrin. Tämän hetkinen hankintalista tuntuisi olevan loputon, mutta ainahan sitä voi haaveilla, eikö? Muutamia kauniita ja oikeasti tarpeellisia yksilöitä bongasin netin ihmeellisessä maailmassa selailtuani.

Edellinen sohvapöytämme meni eräissä illanistujaisissa rikki, joten uusi olisi ehdottomasti löydettävä. Ikeasta löysin muutaman hyvinkin varteenotettavan vaihtoehdon.

HEMMES sohvapöytä, 119 euroa. Ehdottomasti mustanruskeana, jotta sopii samansävyisen kirjahyllymme kanssa. Muutenkin tumma sisustus on eniten omaa silmääni miellyttävä.

RAMVIK sohvapöytä, 99 euroa. Tämäkin on kovasti miellyttävä. Tässä on lisäksi kaksi laatikkoa, joka on ehdottomasti plussapuoli - kaukosäätimet yms. saa kätevästi piiloon.

TJUSIG kenkäteline, 69 euroa. Aivan ehdoton. En oikeasti käsitä enää, miten olemme näinkin pitkään tulleet toimeen ilman moista kapistusta, kenkiä meillä kuitenkin on ihan kiitettävä määrä, eivätkä ne yksinkertaisesti mahdu siististi yhdelle tasolle. Tuskin mahtuvat kaikki ihan tuollekaan, mutta eihän niiden kaikkien tarvitse kerralla esillä ollakaan.

Hintaa tuolla kenkätelineellä on kyllä aika yllättävän paljon, mutta... Iskinpä silmäni siihen nyt kuitenkin. Mies saattaa tosin hieman älähtää tuon nähdessään. Tai viimeistään hintalapun kohdalla, mutta eiköhän sekin hoidu. Varsinkin, jos lähden ostoksille ilman miestä. ;)

Ovimatto, EMP:ltä 12,99. Jälleen sellainen juttu, mikä olisi aivan ehdoton. Ei sitä kuraa ja hiekkaa vaan jaksa aina makuuhuoneesta saakka lakaista jatkuvalla syötöllä. Ne kengät voisi hyvin pyyhkäistä jo heti eteisessä puhtaaksi ja antaa sen hiekan ja muun jäädä mattoon, eikä odottaa, että se sukkien mukana kulkeutuu ympäri kämppää...

Pöytävalaisin, NetAnttila 39,95 euroa. Niin kaunis, ettei moinen hinta edes kirpaise!

Pääsiäisruohoa vapuksi

Löysin sattumalta pussin viime vuonna ostettuja rairuohon siemeniä ja päätin pistää ne kasvamaan. Edellisellä kerralla, kun yritin rairuohoa kasvattaa, homma päättyi jo ensimmäiseen yöhön, kun unohdin pikku kasvimaani keittiönpöydälle. Kissaherramme oli siitä sitten tuumannut, että uusi wc:hän se siinä, ja tehnyt tarpeensa laatikkoon. Sillä seurauksella totta kai, että sitä kissanpissaista multaa oli sitten ympäri keittiötä.

Ehkä siitä viisastuneena pidän tämänkertaisen kasvatukseni kissojen ulottumattomissa. ;)

Ruoho pääsee kauniiseen sydänastiaan kasvamaan.

Multa kastellaan ja siemenet ripotellaan mullan päälle. Eiköhän tuosta jotain synny. :)

Marmoria

Kokeilin tänään paperin marmorointia kynsilakoilla ensimmäistä kertaa ja täytyy sanoa, että aivan hulvatonta puuhaa! Kunhan tästä vielä vähän kehityn, niin tuolla konstillahan voi saada vaikka mitä aikaan. Tuolle kynsilakalle vaan pitäisi keksiä jokin hieman edullisempi vaihtoehto...


Tarvikkeet:
Purkki, joka saa likaantua pysyvästi
Huoneenlämpöistä vettä
Paperia
Eri värisiä kynsilakkoja
(+ sotkujen siivoamiseen käsistä ym. kynsilakanpoistoainetta ja vanulappuja)

Tipauta haluamiasi värejä tipottain veden pinnalle. Ne lähtevät leviämään ja muodostavat kuvioita. Purkkia heiluttelemalla värejä saa helpommin leviämään, jos niitä haluaa suuremmalle pinta-alalle.

Ensimmäiseksi laitoin mustaa kynsilakkaa, sen jälkeen Rimmelin punaista kynsilakkaa (joka osoitti voittamattomuutensa tässäkin asiassa: se on riittävän juoksevaa, joten siitä saa helposti pirskoteltua pisaroita veteen ja se myös levisi nätisti) ja lopuksi vielä aavistus lumenen natural code sarjan vaaleanpunaista.

Kun värit ovat mieleisesi, laske paperi (tai tässä tapauksessa valkoinen koristekukka) veden pinnalle, jolloin värit ja kuviot tarttuvat siihen. Nosta paperi pois ja anna kuivua, ja homma on siivoamista vaille valmis. ^^

Tässä muutamia eri väriyhdistelmiä, joita kokeilin, ja joista jopa tykkäsinkin aika lailla. Noista marmoroimistani kukista ei vielä ole kuvia, ovat vasta kuivumisvaiheessa, mutta jos kiinnostusta löytyy, kuvailen kyllä nekin myöhemmin. 

 Mitäs pidätte? Oletteko itse marmoroineet paperia tai jotain muuta? Otan myös uusia marmorointivinkkejä ilolla vastaan! :)

We Care Icon

Nelliina vinkkasi Sokoksen uuteen kosmetiikkasarjaan, We Care Iconiin, jonka arvot kolahtivat omieni kanssa ainakin sen verran, että taidanpa seuraavat meikkikokeiluni kohdistaa tuohon kyseiseen sarjaan.

We Care Icon kirjoittaa kotisivuillaan arvoistaan seuraavasti:

We Care Icon on kasvipohjainen kosmetiikkasarja. Kestävä kehitys ohjaa tuotekehitystämme ja valintojamme. Vältämme ylipakkaamista ja käytämme uusiutuvia raaka-aineita. Sarjan tuotteita ei testata eläimillä.

We Care Icon on laadukas kosmetiikkasarja. Kaikki tuotteet on valmistettu Euroopassa puhtaista ja turvallisista raaka-aineista ilman parabeeneja, hajusteita, mineraaliöljyä tai lanoliinia. Siksi ne sopivat myös herkkäihoisille.

Ja toki ihastuin kovasti myös sarjan visuaaliseen ilmeeseen, jonka on toteuttanut Laura Laine.

 Kuva We Care Iconin kotisivuilta.

P.S. We Care Iconin kotisivuilla myös käynnissä arvonta, josta voi voittaa sarjan tuotteita ja pääpalkintona on 500 euron matkalahjakortti!

Morning Blue

Minulla alkaa aamu harvinaisen usein partaäijäjugurtilla (=turkkilainen jugurtti) ja erinäisillä lisukkeilla. Tänään oli simppeli sekoitus pakastemustikat + partis ja tehosekoittimessa kunnolla sekaisin. Maistuu!

Usein partiksen sekaan tulee heitettyä myös muita marjoja, hedelmiä, rouhittuja manteleita tai hasselpähkinöitä, pellavansiemeniä, kermaa, yms. Vain mielikuvitus on rajana!

Yrttitarha

Olen viime aikoina alkanut panostaa entistäkin enemmän ruoanlaittoon, ja ylipäätään siihen, mitä suuhuni pistän. Sen myötä olen myös oppinut käyttämään erilaisia tuoreita yrttejä ruoanlaitossa ja olen aivan ihastunut niihin. Kuivattuja mausteita ei juuri tee enää mielikään käyttää.

Nyt olen kokeillut, onnistuisinko pitämään nuo yrttini hengissä hieman kauemmin, kun kerralla niitä ei kuitenkaan tule kaikkia käytettyä kokonaan. Siispä siirsinkin ruukkuruohosipulin ja -persiljan hieman isompaan muovirasiaan (kiivirasia), ja laitoin multaa niille lisää.

Vielä en osaa sanoa, pysyvätkö nuo tuolla keinolla hengissä vai eivät, mutta tuleepahan ainakin kokeiltua. Ja viherpeukalointi se on muutenkin aina niin virkistävää puuhaa, vaikkei lopputulos välttämättä sitten niin kovin pysyvä olekaan.

Innolla jo odotan, että uskallan alkaa parvekekukkia valitsemaan ja laittamaan. Vielä on ilmat kuitenkin niin kylmät, etten viitsi ottaa riskiä, että ne kuolisivat heti kylmään.


Käytättekö te ruoanlaitossanne tuoreita yrttejä?

Suomen huippumalli haussa

Tämän vuoden Suomen huippumalli haussa käynnistyi maanantaina 12.4, mutta silloin en yksinkertaisesti muistanut koko hommaa. Tänään sitten sattumalta istahdin tv:n ääreen sopivaan aikaan ja vilkaisin tuon avausjakson uusinnan.

Täytyy sanoa, että muutaman kohdalta melkein huokaisin helpotuksesta, kun eivät päässeet taloon. Liika itsevarmuus ja asenne "kyllä minä tämän voitan takuulla, eikä muilla ole mitään saumaa" saa vaan meikäläisen veren kiehahtamaan aika pahasti aina...

Ensimmäisen jakson perusteella varsinaista suosikkia minulle ei muodostunut, enkä oikeastaan edes usko, että tulen tuota kovin intensiivisesti jatkossa seuraamaan, mutta mukavan luonnollisen näköisiä tyttöjä taloon pääsi, kauden "teeman" mukaisesti.


Onko joku muu katsonut tuon avausjakson, tai kiinnostaako koko homma ylipäätään? Löytyikö suosikkeja?

Tänään on jotenkin ollut huonon keskittymiskyvyn päivä, enkä siksi jaksanut täyttä huomiotani kiinnittää tuolle ohjelmallekaan, vaan osan tarmosta keskitin jalkojen hoitoon. :D

Tuohon olohuoneen sohvalle paistaa vielä aivan ihanasti kevätaurinko, niin oli pakko näpsiä hieman kuviakin. Sisällä otetuistakin kuvista tulee ihanan valoisia ja jollain tapaa kesäisiä, kun niihin saa vähän luonnonvaloa. <3

Such a beautiful weekend

Viikonloppuni alkoi äärettömän huonosti. Iltavuoro töissä oli kiireinen ja kotiin lähdin väsyneenä, kyllästyneenä, ja äärettömän tietoisena siitä, ettei mitään mukavaa ole odotettavissa. Pienestä se ilo sitten kuitenkin kumpusi.

Lauantaina vuosipäivämme kunniaksi sain mieheltäni kukkia ja suklaata, ja ilta meni siskon kanssa Tomas Ledinin keikalla ja siitä sitten muutamalla kaupungissa.

Toivon todella, että saan pidettyä tuon kukkaseni hengissä edes hieman pidempään kuin yleensä. Olen aivan onneton kasvien kanssa.

Some differences?

Olemme mieheni kanssa monella tapaa samanlaisia, mutta yksi, missä eroamme toisistamme kuin yö ja päivä, on elokuvamaku. Minä odotin Liisa ihmemaassa elokuvaa kuin kuuta nousevaa monta kuukautta, eikä varmaan tarvitse sanoakaan, että miestäni en kyseiseen näytökseen saanut mukaani. Sen sijaan mieheni odottaa näkevänsä elokuvan Reindeerspotting. Finnkino kertoo elokuvasta seuraavaa:

19-vuotias Jani on asunut koko ikänsä Rovaniemellä. Viimeiset viisi vuotta Jani on käyttänyt huumeita ja kaikkea mikä menee suoneen, kurkkuun tai palaa tupakassa. Kaveriporukka elää suomalaisen keskivertokaupungin sisällä osana yhteiskuntaa kuitenkin siitä erillään, omana yhteisönään. Elämän kiertokulkua rytmittää rötöstely, säätäminen ja narkkaaminen. Tekemistä riittää aina. Jania ahdistaa pienen kaupungin näköalattomuus, mutta hän ei ole vielä päässyt muualle. Edes lomalle. Jani on vakuuttunut että hän lopettaa käytön kunhan vaan pääsee pois Rovaniemeltä. Tarpeeksi kauas, jonnekin Euroopan ja tapahtumien keskipisteeseen. Kuinka ollakaan, tapahtuu asioita joiden seurauksena Jani todellakin lähtee matkaan. Mutta mitä sitten?

Makunsa kullakin, mutta ei tämä nyt ihan vastaa minun käsitystäni rentouttavasta ja miellyttävästä elokuvakokemuksesta... Tunnollisena vaimokkeena menen tietysti herran mukaan, mutta jo näin ennakkoon voin kertoa, että viimeistään, kun Shrek ja ikuinen onni tulee teattereihin 3D:nä, miehelläni ei paljoa ole vaihtoehtoja.

Kuva by Google kuvahaku

Vintage Stories

Yleensä pyrin ostamaan kaikki mahdolliset vaatteet kirpputoreilta ja olenkin ainakin omasta mielestäni varsin taidokas, mitä tulee kirppisaarteiden metsästykseen, mutta valitettavasti eräs kaunokainen sai ilmestyttyään sydämeni tykyttämään siihen tahtiin, että yksi viisikymppinen taitaa lähipäivinä vaihtaa omistajaansa.

KappAhlissa on jälleen Vintage Stories kokoelma, tällä kertaa edellistä mallistoa kesäisempänä toki, ja kyseisestä mallistosta tämä mekkokaunokainen muutti sydämeeni pysyvästi.

Olen jo pitkään haaveillut tuollaisesta kauniin naisellisesta punapilkullisesta mekosta, enkä usko, että voisin aurinkoisin mielin lähteä kesänviettoon (kunhan se sieltä saapuu) ilman sitä, nyt kun olen sen tavannut. Voin jo sieluni silmin nähdä itseni rantakadulla, Apteekkimuseon edessä aurinkoisena kesäpäivänä mansikkarasia kädessäni tuo mekko ylläni... Toisin sanoen, en osaa nähdä kesääni ilman sitä. Pienestä se on täällä kiinni, mutta minkä ihminen rakkaudelleen voi?

Here I come

Rakastan kirjoittamista, valokuvaamista ja kaikkea esteettistä, ja niiden asioiden purkamiseen blogi on ehkä paras mahdollinen väline.

Olen pohtinut tämän blogin aloittamista jo hyvän tovin, useita viikkoja, koska minulla on tapana jättää aloittamani asiat kesken, kun innostun jostain muusta, eikä tämä siksi ole suinkaan ensimmäinen blogini. Nyt kuitenkin toivon, hyvän suunnitteluni ansiosta, että tästä tulisi viimeinen. Blogi, johon kirjoitan kuulumiseni, löytöni, havaintoni, intohimoni. Ilman aihepiirirajausta. Haluan kirjoittaa vapaudella aiheesta, joka kulloinkin koskettaa, välittämättä siitä, mitä lukijat minulta odottavat, tai miten itse blogini kategorioin. Ei siis kategorisoida tätä nyt.

Toinen syy, miksi blogin perustaminen kesti niin tolkuttoman kauan, huolimatta siitä, että se on koko ajan ollut muutaman napin painalluksen päässä, on äärettömän kriittinen silmäni ulkoasun suhteen. Tällä kertaa voin kyllä todeta, että monen tunnin tietokoneen ruudun tapittaminen kannatti - olen ulkoasuun tyytyväisempi kuin koskaan aiemmin!

Pidemmittä puheitta, tervetuloa Kuiskun matkaan. Toivottavasti viihdyt ja palaat seuraani myöhemminkin. Kommentit ovat myös erittäin tervetulleita!

Kuisku