Päiväni kuluvat töiden, kotihommien ja asunnonetsinnän parissa. Tulen hulluksi, ihan varmasti. Koneeni päätti alkaa temppuila juuri kriittisellä hetkellä - nyt, kun minun on pakko saada heti nyt uusi asunto! Tätä menoa nykyisessä asuinpaikassani ei yksinkertaisesti enää kestä, meno on kirjaimellisesti kuin villissä lännessä. Ei ole enää yhden käden sormilla laskettavissa ne kerrat, kun olen herännyt yöllä mellakkaan parvekkeeni alla ja noussut ylös vain todetakseni, että ah, joku rakas naapuri onkin jo ehtinyt soittaa poliisit, ei siis hätää, melu lakkaa piakkoin.
Asunnon löytäminen Turusta on mahdotonta. Tai siis mahdollista, mutta minun kriteereilläni ja meidän budjetillamme ihan silkka mahdottomuus. Minä en nimittäin aio muuttaa mihinkään rotanloukkuun enkä myöskään halua ojasta allikkoon muuttamalla toiseen kertaan yhtä arvelluttavalle alueelle.
Kyllä tämä jos mikä syö naista. Ei jaksa enää. Ja taas on positiiviset lähtökohdat asiakaspalveluun! :'D Toivon, että ihmiset ovat ymmärtäneet hankkia ne liput Ruisrockiin ja nauttivat ajastaan siellä sen sijaan, että tulisivat meille sankoin joukoin shoppailemaan. Tänään on nimittäin päivä, kun hymy ei ole ihan niin herkässä.-.-'
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Days of my life. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Days of my life. Näytä kaikki tekstit
lauantai 10. heinäkuuta 2010
maanantai 5. heinäkuuta 2010
Welcome to the jungle
Meille on jo lähes perinteeksi muodostunut, että vähintään kerran kesässä on päästävä viettämään iltaa Turun urheilupuiston kallioille ja sinne lähtikin tällä kertaa koko sisarusporukka, mieheni ja kaksi siskoni kaveria. Meno alkoi jossain vaiheessa olla varsin hillitöntä, mikä ei kyllä kyseisellä porukalla ole mitenkään tavatonta. :D
Mieheni päätti tehdä minun kauniista markkinoilta mukaani ottamasta tuohilautasestani nuotion...
...ja grillata siinä parsaa...
...koska parsa oli illan teema. Kyllä, hyvin vanhaa ja väsynyttä juttua, mutta me revimme siitä riemua niinkin paljon, että päädyimme parsasotaan jossain vaiheessa iltaa.... Öh, kertookohan se ehkä jotain tuosta illasta ja tästä porukasta? ... :'D
Näkymät olivat joka tapauksessa ihastuttavat ja kokonaisuudessaankin päivä oli aivan uskomattoman loistava. <3 Tällaisia sunnuntaita saisi olla useamminkin! ^^
Mieheni päätti tehdä minun kauniista markkinoilta mukaani ottamasta tuohilautasestani nuotion...
...ja grillata siinä parsaa...
...koska parsa oli illan teema. Kyllä, hyvin vanhaa ja väsynyttä juttua, mutta me revimme siitä riemua niinkin paljon, että päädyimme parsasotaan jossain vaiheessa iltaa.... Öh, kertookohan se ehkä jotain tuosta illasta ja tästä porukasta? ... :'D
Näkymät olivat joka tapauksessa ihastuttavat ja kokonaisuudessaankin päivä oli aivan uskomattoman loistava. <3 Tällaisia sunnuntaita saisi olla useamminkin! ^^
Keskiaikamarkkinat
Olimme eilen siskoni ja mieheni kanssa keskiaikamarkkinoilla ja voi että tämä tyttö oli taas aivan taivaissa. Kaikki ne ihant pikku kojut, käsityönä tehdyt korut ja koriste-esineet, keskiaikaisesti pukeutuneet ihmiset... Harmittaa suuresti, että tuli lähdettyä sinne vasta viimeisenä päivänä, olisin hyvinkin viihtynyt siellä vaikka jokaisena päivänä viikosta. <3
Muutaman pienen ostoksenkin tein tuolta, mutta niistä luvassa ihan oma postauksensa. Illalla menimme porukalla vielä ihastelemaan kaunista Turun kesää kallioille ja siitäkin riittää juttua kyllä ihan omaksi postauksekseen, oli taas sellainen ilta, että heikompia olisi taatusti hirvittänyt! :'D
Muutaman pienen ostoksenkin tein tuolta, mutta niistä luvassa ihan oma postauksensa. Illalla menimme porukalla vielä ihastelemaan kaunista Turun kesää kallioille ja siitäkin riittää juttua kyllä ihan omaksi postauksekseen, oli taas sellainen ilta, että heikompia olisi taatusti hirvittänyt! :'D
lauantai 3. heinäkuuta 2010
Summertime girls
Olimme tosiaan torstaina äitini ja rakkaan pikkusiskoni kanssa ensin ostamassa ne paljon hehkuttamani Pori Jazz -liput, lounastamassa Stockmannilla ja lopuksi vielä siskon kanssa kaksistaan jokirannassa herkuttelemassa mansikoita ja jokilaivassa kahvilla.
Oltiin siskon kanssa melkolailla samiksina liikenteessä - molemmilla punaista raitaa ja edessä herkkukatkarapuleivät.
Kesäisessä Turussa ei voi poiketa käymättä jossain lukuisista jokilaivoista kunnon kahvilla! Tällä kertaa päädyimme Papa Joe:hin. Jokilaivat ovat kyllä kiistatta yksi Turun parhaista puolista, voisin kuluttaa niissä aivan loputtomasti aikaani.
Nyt olisi edessä vielä yksi kuuden tunnin työvuoro ja seitsemän päivän työputki olisi ainakin näillä näkymin takana päin ja viikonlopun vietto voi alkaa! Sunnuntaille olisikin suunnitteilla kierros keskiaikamarkkinoilla ja rentoutumista, missäs muuallakaan kuin jokilaivassa.
Aurinkoista viikonloppua kaikille! :)
Oltiin siskon kanssa melkolailla samiksina liikenteessä - molemmilla punaista raitaa ja edessä herkkukatkarapuleivät.
Kesäisessä Turussa ei voi poiketa käymättä jossain lukuisista jokilaivoista kunnon kahvilla! Tällä kertaa päädyimme Papa Joe:hin. Jokilaivat ovat kyllä kiistatta yksi Turun parhaista puolista, voisin kuluttaa niissä aivan loputtomasti aikaani.
Nyt olisi edessä vielä yksi kuuden tunnin työvuoro ja seitsemän päivän työputki olisi ainakin näillä näkymin takana päin ja viikonlopun vietto voi alkaa! Sunnuntaille olisikin suunnitteilla kierros keskiaikamarkkinoilla ja rentoutumista, missäs muuallakaan kuin jokilaivassa.
Aurinkoista viikonloppua kaikille! :)
torstai 1. heinäkuuta 2010
I don't have imagination
Eilen en löytänyt itselleni kerrassaan mitään alennusmyynneistä - koko tarmoni meni miehen vaatteiden etsimiseen ja pitkällisen kaupoissa kiertelyn tuloksena vihdoin ja viimein jopa löysimme hänelle uudet kengät!
Tänään olisi sitten vihdoin ja viimein tarkoitus hakea ne Pori Jazz -liput ja käydä siinä samalla äidin ja siskon kanssa lounastamassa. Olen tullut siihen tulokseen, että nämä iltavuorot ovat ehdottomasti minulle parhaat mahdolliset työajat, koska ehdin sitten päivällä tekemään yhtä ja toista, iltaisin kun tuppaan olemaan jo niin väsynyt, ettei paljoa kiinnosta mikään kovin aktiivinen puuhaaminen. Lähinnä illat ovat tyyppiä "kirja kouraan ja sohvan nurkkaan". :D
Eilen ja tänään asuni on koostunut jo aiemmin esittelemästäni mekkosesta, jonka tosin olen nyttemmin oppinut somistamaan vyön kanssa. Vyö tuli vähän pakkona tuohon, koska kassakortti pitää saada töissä johonkin kiinnitettyä ja helma on hieman turhan alhaalla semmoiseen. Tykkään tuosta kuitenkin jopa enemmän vyön kanssa kuin ilman. :)
Mukavaa alkanutta heinäkuuta kaikille! :)
P.S. Huomatkaa huippuloistava otsikointini... Huh, mikä mielikuvitus?
Tänään olisi sitten vihdoin ja viimein tarkoitus hakea ne Pori Jazz -liput ja käydä siinä samalla äidin ja siskon kanssa lounastamassa. Olen tullut siihen tulokseen, että nämä iltavuorot ovat ehdottomasti minulle parhaat mahdolliset työajat, koska ehdin sitten päivällä tekemään yhtä ja toista, iltaisin kun tuppaan olemaan jo niin väsynyt, ettei paljoa kiinnosta mikään kovin aktiivinen puuhaaminen. Lähinnä illat ovat tyyppiä "kirja kouraan ja sohvan nurkkaan". :D
Eilen ja tänään asuni on koostunut jo aiemmin esittelemästäni mekkosesta, jonka tosin olen nyttemmin oppinut somistamaan vyön kanssa. Vyö tuli vähän pakkona tuohon, koska kassakortti pitää saada töissä johonkin kiinnitettyä ja helma on hieman turhan alhaalla semmoiseen. Tykkään tuosta kuitenkin jopa enemmän vyön kanssa kuin ilman. :)
Mukavaa alkanutta heinäkuuta kaikille! :)
P.S. Huomatkaa huippuloistava otsikointini... Huh, mikä mielikuvitus?
tiistai 29. kesäkuuta 2010
Maybe the best summer ever
Oi, oi, oi, oi!!! Tämä tyttö ei pysy enää nahoissaan ollenkaan! Pori Jazz ja Tori Amos here we come! <3 Voiko vapaapäivä enää paremmalle päivälle osua kuin 23.7??? EI VOI! Stockmannin kantiskortilla liput edullisemmin, kyydit varmistettu, seura melkein varmistettu ja tämä tyttö lähtee jazzeille! Oiih, I'm in love. <3
Huomenna ostamaan lippuja ja piinaava odotus alkakoon. <3__<3
Onkos muita yhtä innokkaina menossa katsomaan kyseistä artistia?
Huomenna ostamaan lippuja ja piinaava odotus alkakoon. <3__<3
Onkos muita yhtä innokkaina menossa katsomaan kyseistä artistia?
sunnuntai 27. kesäkuuta 2010
Jänniä nämä sunnuntait
Että voi olla ihminen päivistä sekaisin - en edelleenkään kykene sisäistämään, että tänään on sunnuntai! o.O No, olkoon mikä päivä tahansa, niin työpäivä tämä joka tapauksessa oli meikäläiselle. Jänniä nämä sunnuntait muutenkin, yleensä minulla alkavat työt aikaisintaan kello 14, ja tänään ne alkoivatkin jo kello 12 ja työvuoro kesti koko kaupan aukioloajan. Hurjaa. :D
Sain kokea karvaan pettymyksen ottaessani tätä kyseistä t-paitaa kaapista. Kaksi reikää. Toinen etu- ja toinen takapuolella. Pieniähän nuo ovat, eikä niitä välttämättä edes huomaa, jos ei tiedä, mitä ja mistä etsiä, mutta voisiko vielä hieman enemmän ottaa päähän?? Hyvät oli lähtökohdat tälle asiakaspalvelupäivälle!
Paidan rikkoutumiseen on kaksi todennäköistä vaihtehtoa. 1) Se on mennnyt rikki pesukoneessa (-> Pesukone vaihtoon, minun paitojanihan EI tuhota!!) tai 2) Kissat ovat raadelleet reiät paidan ollessa kuivumassa (-> Kissat vaihtoon, minun paitojanihan EI tuhota!!).
Että sellaista tänään... Ja mikä ehkä pahinta, meillä ei ole lainkaan kahvia, joten jouduin lähtemään töihin yhden kuvottavan makuisen maitokahvipussimukillisen voimin ja tyytymään työpaikallakin varmaan lähemmäs tunnin pannussa muhineeseen kahviin. Paras tapa suistaa meikäläisen päivä tyystin raiteiltaan, onkin siis järjestää niin, että jään ilman aamukahviani.
Sain kokea karvaan pettymyksen ottaessani tätä kyseistä t-paitaa kaapista. Kaksi reikää. Toinen etu- ja toinen takapuolella. Pieniähän nuo ovat, eikä niitä välttämättä edes huomaa, jos ei tiedä, mitä ja mistä etsiä, mutta voisiko vielä hieman enemmän ottaa päähän?? Hyvät oli lähtökohdat tälle asiakaspalvelupäivälle!
Paidan rikkoutumiseen on kaksi todennäköistä vaihtehtoa. 1) Se on mennnyt rikki pesukoneessa (-> Pesukone vaihtoon, minun paitojanihan EI tuhota!!) tai 2) Kissat ovat raadelleet reiät paidan ollessa kuivumassa (-> Kissat vaihtoon, minun paitojanihan EI tuhota!!).
Että sellaista tänään... Ja mikä ehkä pahinta, meillä ei ole lainkaan kahvia, joten jouduin lähtemään töihin yhden kuvottavan makuisen maitokahvipussimukillisen voimin ja tyytymään työpaikallakin varmaan lähemmäs tunnin pannussa muhineeseen kahviin. Paras tapa suistaa meikäläisen päivä tyystin raiteiltaan, onkin siis järjestää niin, että jään ilman aamukahviani.
perjantai 25. kesäkuuta 2010
Mikä juhannus?
Meillä ei tänä vuonna juhlita juhannusta lainkaan, koska mieheni on jokaisena päivänä aamusta iltaan töissä, ja minäkin palaan takaisin kassakoneen ääreen sunnuntaina, joten mihinkään pidemmälle ei juuri edes olisi voinut lähteä. Ja kotikaupungissani ei todellakaan voi vietäää niin minkäänlaista juhannusta.
Joka tapauksessa, tänään palasin pitkästä aikaa taas töihin ja ai että oli mukavaa! Jaksoin kyllä hämmästellä sitä ihmismäärää, joka juhannusaattonakin ryntää vaatekauppaan ostamaan jos jonkinlaista kolttua. Minä kun olen tottunut siihen, että jos juhannusaattona vielä jossain kaupassa käydään, niin ruokakaupassa, eikä kyllä niin yhtään missään muualla. No mutta, tapansa kullakin.
Tämä huikea neljän tunnin työpäiväni meni näissä vermeissä. Luottovaatteeni. <3 Tuo H&M:n pallomekko sopii kätevästi niin korkeavyötäröiseksi kuin tavalliseksikin hameeksi, huikeata! Ja Lindexin puhvihihainen paita taitaa kohta olla puhki kulutettu...
Laukku on siskon kätköistä, ja kaulassa ja korvissa roikkuu jälleen Snö:tä. ^^ Miten niin muka jään jumittamaan aina johonkin hyväksi havaitsemaani juttuun?
Hyvää juhannusta!
Joka tapauksessa, tänään palasin pitkästä aikaa taas töihin ja ai että oli mukavaa! Jaksoin kyllä hämmästellä sitä ihmismäärää, joka juhannusaattonakin ryntää vaatekauppaan ostamaan jos jonkinlaista kolttua. Minä kun olen tottunut siihen, että jos juhannusaattona vielä jossain kaupassa käydään, niin ruokakaupassa, eikä kyllä niin yhtään missään muualla. No mutta, tapansa kullakin.
Tämä huikea neljän tunnin työpäiväni meni näissä vermeissä. Luottovaatteeni. <3 Tuo H&M:n pallomekko sopii kätevästi niin korkeavyötäröiseksi kuin tavalliseksikin hameeksi, huikeata! Ja Lindexin puhvihihainen paita taitaa kohta olla puhki kulutettu...
Laukku on siskon kätköistä, ja kaulassa ja korvissa roikkuu jälleen Snö:tä. ^^ Miten niin muka jään jumittamaan aina johonkin hyväksi havaitsemaani juttuun?
Hyvää juhannusta!
maanantai 21. kesäkuuta 2010
Am I getting old?
Huh, mikä päivä taas! Aamulla viideltä ylös, seitsemältä kauppaan ja yhdeksään mennessä lihapullat tehtynä miehelle valmiiksi ruoaksi ja siitä suunta itselle kohti Turkua, lukuisia vaatekauppoja siskon kanssa ja kirjasto. Kyllästyin vaatekaupoissa kiertämiseen jo ennen kuin pääsin niistä yhteenkään sisään. "Onko meidän pakko??", taisi olla päivän vakifraasini... Siis mitä, minulla?
Kaupungilta kotiuduttuani kaaduin puolikuolleena sänkyyn ja ehdinkin ottaa tunnin nokoset ennen kuin mies paukkasi toisesta työvuorostaan kotiin ääriään myöten innoissaan erittäin harvinaisesta huomisesta vapaapäivästään. Auringon ja vapaapäivän kunniaksi hän meinasi lähteä terassille istuskelemaan.
Ja lähdinkö minä mukaan? En todellakaan! Pesin saunan, laitoin sen lämpeämään ja aion viettää rauhallisen koti-illan saunoen, Sinkkuelämää 1 dvd-boksin parissa, eväinäni lihapullia ja alkoholitonta mansikkasiideriä. Huh....
Ah, onko parempaa kuin mäntysuovalle tuoksuva vastapesty sauna? Kynttilöitä oli pakko laittaa ihan jo senkin takia, etät meillä on lamppu pimeänä saunan valosta, mutta valloittavia tunnelmanluojiakin nuo kyllä ovat, ja saunan hämärässä tunnelma vielä voimistuu entisestään. <3
Huomenna vihdoin pääsen katsomaan Sinkkuelämää 2 elokuviin, ja sitä onkin ehdottoman pakko hieman fiilistellä jo näin etukäteen, onhan sitä jo nimittäin odotettukin. <3
Ja taidanpa pistää tämän "vanhuusolon" ihan tämän päivän piikkiin. Päivässä oli jotain vikaa, enkä minä suinkaan ole tulossa vanhaksi, ei, ei!
Mukavaa illan jatkoa kaikille! :)
Kaupungilta kotiuduttuani kaaduin puolikuolleena sänkyyn ja ehdinkin ottaa tunnin nokoset ennen kuin mies paukkasi toisesta työvuorostaan kotiin ääriään myöten innoissaan erittäin harvinaisesta huomisesta vapaapäivästään. Auringon ja vapaapäivän kunniaksi hän meinasi lähteä terassille istuskelemaan.
Ja lähdinkö minä mukaan? En todellakaan! Pesin saunan, laitoin sen lämpeämään ja aion viettää rauhallisen koti-illan saunoen, Sinkkuelämää 1 dvd-boksin parissa, eväinäni lihapullia ja alkoholitonta mansikkasiideriä. Huh....
Ah, onko parempaa kuin mäntysuovalle tuoksuva vastapesty sauna? Kynttilöitä oli pakko laittaa ihan jo senkin takia, etät meillä on lamppu pimeänä saunan valosta, mutta valloittavia tunnelmanluojiakin nuo kyllä ovat, ja saunan hämärässä tunnelma vielä voimistuu entisestään. <3
Huomenna vihdoin pääsen katsomaan Sinkkuelämää 2 elokuviin, ja sitä onkin ehdottoman pakko hieman fiilistellä jo näin etukäteen, onhan sitä jo nimittäin odotettukin. <3
Ja taidanpa pistää tämän "vanhuusolon" ihan tämän päivän piikkiin. Päivässä oli jotain vikaa, enkä minä suinkaan ole tulossa vanhaksi, ei, ei!
Mukavaa illan jatkoa kaikille! :)
Kirjastokuulumisia
Reissut kirjastoon ovat tätä nykyä jotain suurinta huviani ja tätäkin reissua ehdin odottaa jo muutaman päivän, koska tunne siitä, kun ei ole ainuttakaan romaania luettavana, on jotenkin ahdistava minulle. Vaikka sekään ei ihan koko totuus ole... Minulla nimittäin on näin pikaisen arvion mukaan kolme romaania tälläkin hetkellä kesken, mutta koska olen aloittanut niitä joskus paljon aikaisemmin, en jaksa niihin juuri nyt paneutua. Olen huono palaamaan aiemmin aloittamani kirjan pariin uudelleen, haluan ahmia kirjan kerrallaan. Noihin keskeneräisiin palaan sitten "sopivan tilaisuuden" tullen. ;>
Augusten Burroughs: Kuivilla
Kirjailijan omaelämäkerta alkoholismista ja siitä eroon pääsemisestä katkaisuhoidon avulla.
Jodi Picoult: Koruton totuus
Amish-yhteisöstä kertova tarina, jossa poliisi löytää navetasta vastasyntyneen lapsen ruumiin. Lapsen on ilmeisesti surmannut hänen oma äitinsä, 18-vuotias amish-tyttö. Ellie Hathaway alkaa tytön puolustusasianajajaksi, eikä kulttuurien yhteentörmäykseltä voida välttyä.
Koruton totuus on saman kirjailijan teos, kuin Yhdeksäntoista minuuttia, jonka tuossa viime viikolla ahmin, enkä malttaisi odottaa pääseväni käsiksi tuohon. Kuivilla on puolestaan ystäväni suosittelema, ja senkin kohdalla olen melko varma, että teos tulee vakuuttamaan minut, niin harvoin menee ystäväni kirjasuositukset nimittäin harhaan. :)
Augusten Burroughs: Kuivilla
Kirjailijan omaelämäkerta alkoholismista ja siitä eroon pääsemisestä katkaisuhoidon avulla.
Jodi Picoult: Koruton totuus
Amish-yhteisöstä kertova tarina, jossa poliisi löytää navetasta vastasyntyneen lapsen ruumiin. Lapsen on ilmeisesti surmannut hänen oma äitinsä, 18-vuotias amish-tyttö. Ellie Hathaway alkaa tytön puolustusasianajajaksi, eikä kulttuurien yhteentörmäykseltä voida välttyä.
Koruton totuus on saman kirjailijan teos, kuin Yhdeksäntoista minuuttia, jonka tuossa viime viikolla ahmin, enkä malttaisi odottaa pääseväni käsiksi tuohon. Kuivilla on puolestaan ystäväni suosittelema, ja senkin kohdalla olen melko varma, että teos tulee vakuuttamaan minut, niin harvoin menee ystäväni kirjasuositukset nimittäin harhaan. :)
sunnuntai 20. kesäkuuta 2010
Will it be a good day?
Minulla on työpaikka, mutta koska tunteja on vähän ja olen erikseen soitettava työntekijä, minulla on myös loma. Käytännössä siis jumitan kotona siinä toivossa, että tulee kutsu töihin, enkä voi lähteä juuri naapurikaupunkia pidemmälle siinä pelossa, että tulee kutsu töihin. Ja kun niitä soittoja ei paljoa ole kuulunut, hypin melkein seinille.
Toisaalta tämä tilanne on myös oiva "tekosyy" kutsua kaikki suinkin kynnelle kykenevät ystävät, kaverit ja sukulaiset kyläilemään tänne meille ja leikkiä kunnon emäntää. Ja kokeepahan tästä monen päivän siivoamisestakin olevan jotain hyötyä, kun siitä pääsevät nauttimaan muutkin kuin minä, mieheni ja kissani (jotka tekevät kaikkensa huolehtiakseen kotiimme olennaisena osana kuuluvasta karvapeitteestä...).
Tänään tuleekin sitten ihana rakas Stindeni pitkästä aikaa kyläilemään ja tiedossa olisi soijajäätelöä, kikattelua, kuulumisten vaihtoa ja jos tuo sää tuosta yhtään lämpenee, niin kenties pieni retki puistoon kävelemään.
Tämän päivän asuni koostuu H&M:n pallohameesta, johon olen jo kehittänyt aikamoisen rakkaussuhteen. Ainoa haittapuoli tuossa on se, että tuulella tuo lentelee herkästi ihan minne sattuu eikä jätä kyllä mitään arvailujen varaan. Ulkona sen kanssa pitääkin siis kulkea kädet visusti hameesta kiinni pitäen.
Toppi puolestaan on aikoja sitten kirpputorilta tekemäni löytö. Ah, että minä rakastankin mustaa pitsiä. <3
Tukkaa somistaa tänään GT:sta löytämäni pallorusettipinni. Tuokin oli taas sellainen hankinta, etten mitenkään olisi voinut lähteä kaupasta ilman sitä, vaikka mukana ollut siskoni kovasti pyörittelikin silmiään hinnan nähdessään. Kahdesta pinnistä ei kuulemma voi maksaa melkein kuutta euroa. Mutta eiväthän nuo pelkkiä pinnejä olekaan - niissä on rusetit ja pilkutkin! <3__<3
Toisaalta tämä tilanne on myös oiva "tekosyy" kutsua kaikki suinkin kynnelle kykenevät ystävät, kaverit ja sukulaiset kyläilemään tänne meille ja leikkiä kunnon emäntää. Ja kokeepahan tästä monen päivän siivoamisestakin olevan jotain hyötyä, kun siitä pääsevät nauttimaan muutkin kuin minä, mieheni ja kissani (jotka tekevät kaikkensa huolehtiakseen kotiimme olennaisena osana kuuluvasta karvapeitteestä...).
Tänään tuleekin sitten ihana rakas Stindeni pitkästä aikaa kyläilemään ja tiedossa olisi soijajäätelöä, kikattelua, kuulumisten vaihtoa ja jos tuo sää tuosta yhtään lämpenee, niin kenties pieni retki puistoon kävelemään.
Tämän päivän asuni koostuu H&M:n pallohameesta, johon olen jo kehittänyt aikamoisen rakkaussuhteen. Ainoa haittapuoli tuossa on se, että tuulella tuo lentelee herkästi ihan minne sattuu eikä jätä kyllä mitään arvailujen varaan. Ulkona sen kanssa pitääkin siis kulkea kädet visusti hameesta kiinni pitäen.
Toppi puolestaan on aikoja sitten kirpputorilta tekemäni löytö. Ah, että minä rakastankin mustaa pitsiä. <3
Tukkaa somistaa tänään GT:sta löytämäni pallorusettipinni. Tuokin oli taas sellainen hankinta, etten mitenkään olisi voinut lähteä kaupasta ilman sitä, vaikka mukana ollut siskoni kovasti pyörittelikin silmiään hinnan nähdessään. Kahdesta pinnistä ei kuulemma voi maksaa melkein kuutta euroa. Mutta eiväthän nuo pelkkiä pinnejä olekaan - niissä on rusetit ja pilkutkin! <3__<3
perjantai 18. kesäkuuta 2010
Yksinäisen Keijun Tarina
Pakko laittaa tännekin tämä aivan uskomattoman ihana kappale, jota lomaviikon aikana on tullut kuunneltua ihan hirmuisesti. Olin hieman hämmästynyt, kun kuulin, että myös mieheni isä, ikää + 50, omistaa Chisun levyn ja kuuntelee sitä aina automatkoillaan. Ehkä olen ennakkoluuloinen, mutta sitä en kyllä osannut odottaa, vaikka miehenikin kyllä pitää erityisesti juuri tästä kappaleesta.
Tähän hetkeeni tämä sopii jotenkin valitettavan hyvin. Olo kun on muutenkin jokseenkin alakuloinen luettuani pitkän aikaa Jodi Picoultin Yhdeksäntoista minuuttia -kirjaa. Äärettömän loistava kirja, jota ei mielellään laskisi hetkeksikään käsistään, mutta lukemisen jälkeen olo on aina aavistuksen surumielinen, enkä lukemisen aikana useinkaan onnistu välttämään muutamaa kyynelpisaraa. Kunhan saan kirjan päätökseen, lupaan tehdä siitä tarkemmankin postauksen!
P.S. Vau, minä onnistun videon laittamisessa! Jei!
P.S. Vau, minä onnistun videon laittamisessa! Jei!
Eliksiiri
Sekä ystäväni että mieheni äiti ovat jo pidemmän aikaa puhuneet Turun Eliksiiri-ravintolan puolesta ja eilen sitten vihdoin ja viimein kävimme sen mieheni kanssa testaamassa ja voin sanoa, että kyllä kannatti!
Ideana ravintolassa on, että jokainen kasaa lautaselleen niin paljon ruokaa kuin haluaa syödä - vaihtoehtoina on useita erilaisia salaatteja, ituja, linssejä, juustoja ja lämpimiä ruokia - ja maksaa sitten ruoan painon mukaan. Ainoastaan keitolla ja erilaisilla pullilla ja kakuilla on omat kiinteät hintansa, eikä niitä punnita.
Minäkin hamstrasin lautaseni niin täyteen toinen toistaan herkullisempia salaatteja kuin vain sain mahtumaan ja hintaa annokselle tuli siitäkin huolimatta alle 6 euroa. Tuo on siitäkin loistava paikka, että minä kun olen normaalisti varsin vähäruokainen, enkä kykene kovin suuria annoksia syömään, voin itse latoa lautaselleni sen, minkä jaksan syödä, enkä näin ollen joudu maksamaan ns. "ylimääräistä" kaikesta siitä ruoasta, mitä en jaksa syödä.
Ideana ravintolassa on, että jokainen kasaa lautaselleen niin paljon ruokaa kuin haluaa syödä - vaihtoehtoina on useita erilaisia salaatteja, ituja, linssejä, juustoja ja lämpimiä ruokia - ja maksaa sitten ruoan painon mukaan. Ainoastaan keitolla ja erilaisilla pullilla ja kakuilla on omat kiinteät hintansa, eikä niitä punnita.
Minäkin hamstrasin lautaseni niin täyteen toinen toistaan herkullisempia salaatteja kuin vain sain mahtumaan ja hintaa annokselle tuli siitäkin huolimatta alle 6 euroa. Tuo on siitäkin loistava paikka, että minä kun olen normaalisti varsin vähäruokainen, enkä kykene kovin suuria annoksia syömään, voin itse latoa lautaselleni sen, minkä jaksan syödä, enkä näin ollen joudu maksamaan ns. "ylimääräistä" kaikesta siitä ruoasta, mitä en jaksa syödä.
Kuva Googlen kuvahaulla.
Ruokailun jälkeen poikkesimme Turun kauppahallissa, joka on kiistatta yksi suosikkipaikkojani Turussa. Voisin kierrellä ja katsella siellä vaikka kuinka kauan! Sieltä löysimme vihdoin myös vehnänjyviä idätystä varten, kahdenkilon säkki maksoi vaivaiset 2 euroa. Mukaan lähti myös raparperi kerma - teetä, jota tuossa jo olenkin muutaman kupillisen hörppinyt, namia. <3
keskiviikko 16. kesäkuuta 2010
It's good to be back
No niin, minun ruhtinaallinen viikon kesälomani on nyt kärsitty ja paluu arkeen alkanut. Tänään saavuimme koneella Oulusta ja kotona olimme jo ennen aamukahdeksaa.
Reissu oli, kuten tavallista, onnistunut, mutta on se taas mukava olla kotonakin. Olen oikein odottanut pääseväni taas kotitöiden pariin, ja niistähän se olikin heti kotiuduttua aloitettava. :D
Ohjelmaa meillä riitti perinteisesti joka päivälle ja aamusta iltaan. Muutamia extreme-lajejakin tuli kokeiltua... Veneilyä itse kyhätyllä purkilla ja seurana pelkästään täysin merenkäynnistä mitään tietäviä miehiä. "Mitähän tuo keppi tarkoittaa? Kummalta puolelta kierretään? Noo, viimeksi kierrettiin oikealta, kierretään nyt vasemmalta..." Sanotaanko, että tuon tyyppiset lausahdukset toivat hommaan ihan oman mausteensa - puhumattakaan osittain rikkinäisestä potkurista, moottorista irronneesta ruuvista ja puolitiehen jätetyistä hitsaussaumoista. Mutta selvittiin!
Toinen minulle täysin uusi ja jännittävä laji oli moottoripyöräily! Ai että minä rakastuin siihen puuhaan. <3 Ensin meinasin, etten uskalla kyytiin ollenkaan, mutta pakkohan se lopulta oli, ja kyllä kannatti!
Tätä ennen en ole ollut kuin skootterin kyydissä ja vaikka yleensä olenkin äärimmäisen arka lähtemään mihinkään kaksipyöräiseen moottoriajoneuvoon - tai ylipäätään mihinkään kovin lujaa kulkevaan - oli tämä kyllä sellainen kokemus, että alan jopa minä pistää vauhtia mieheni moottoripyörähankintoihin, jos niistä ei muuten meinaa tulla mitään!
Ainoa ongelma tässä touhussa oli aivan liian suuri avokypärä, joka ei todellakaan ole missään määrin sopiva moottoripyöräilyyn. Eivätkä muuten ole myöskään vähänkään leveämpi lahkeiset housut, sain nimittäin koko ajan pelätä, että ne menevät ketjujen väliin ja siitä olisikin sitten ollut leikki kaukana.
Nyt on sitten taas aika palata arjen askareisiin! Mukavaa viikkoa kaikille! :)
Reissu oli, kuten tavallista, onnistunut, mutta on se taas mukava olla kotonakin. Olen oikein odottanut pääseväni taas kotitöiden pariin, ja niistähän se olikin heti kotiuduttua aloitettava. :D
Ohjelmaa meillä riitti perinteisesti joka päivälle ja aamusta iltaan. Muutamia extreme-lajejakin tuli kokeiltua... Veneilyä itse kyhätyllä purkilla ja seurana pelkästään täysin merenkäynnistä mitään tietäviä miehiä. "Mitähän tuo keppi tarkoittaa? Kummalta puolelta kierretään? Noo, viimeksi kierrettiin oikealta, kierretään nyt vasemmalta..." Sanotaanko, että tuon tyyppiset lausahdukset toivat hommaan ihan oman mausteensa - puhumattakaan osittain rikkinäisestä potkurista, moottorista irronneesta ruuvista ja puolitiehen jätetyistä hitsaussaumoista. Mutta selvittiin!
Toinen minulle täysin uusi ja jännittävä laji oli moottoripyöräily! Ai että minä rakastuin siihen puuhaan. <3 Ensin meinasin, etten uskalla kyytiin ollenkaan, mutta pakkohan se lopulta oli, ja kyllä kannatti!
Tätä ennen en ole ollut kuin skootterin kyydissä ja vaikka yleensä olenkin äärimmäisen arka lähtemään mihinkään kaksipyöräiseen moottoriajoneuvoon - tai ylipäätään mihinkään kovin lujaa kulkevaan - oli tämä kyllä sellainen kokemus, että alan jopa minä pistää vauhtia mieheni moottoripyörähankintoihin, jos niistä ei muuten meinaa tulla mitään!
Ainoa ongelma tässä touhussa oli aivan liian suuri avokypärä, joka ei todellakaan ole missään määrin sopiva moottoripyöräilyyn. Eivätkä muuten ole myöskään vähänkään leveämpi lahkeiset housut, sain nimittäin koko ajan pelätä, että ne menevät ketjujen väliin ja siitä olisikin sitten ollut leikki kaukana.
Nyt on sitten taas aika palata arjen askareisiin! Mukavaa viikkoa kaikille! :)
tiistai 8. kesäkuuta 2010
Mariannenannaa
Hienot ja oivaltavat otsikot kunniaan, eikö vaan? ;)
Tämä päivä on mennyt kauppoja läpi juostessa, koska tarkoitus oli löytää vähän kesävaatetta kesälomamatkalleni mukaan. Löysinkin vaikka mitä ihanaa, mm. ne ihanan täydelliset bikinit, jotka täyttävät kaikki kriteerini ja olivat vielä edulliset! Puna-valkoista raitaa, nannaa!
Nämä kaunottaret löytyivät Seppälästä, johon en ole poikennut aivan uskomattoman pitkään aikaan, mutta näemmä - kyllä vaan kannatti!
Muodoltaan nämä ovat minulle ihan uudenlaiset, mutta kun kävin vähän testailemassa näitä tuossa parvekkeella ihoani käristellessä, tuntuvat ainakin hyviltä päällä, ja sehän on se pääasia (heti täydellisen värityksen ja kuosin jälkeen, tietenkin).
Siskoni, joka oli shoppausreissulla mukanani, alkoi jo jossain vaiheessa ohjata minua raidallisten vaatteiden ohitse lähes väkivalloin - muutoin kun kiikutin ne lähes poikkeuksetta kaikki sovituskoppiin. Olen muutenkin ihan äärimmäisen tuulella käyvä kaikkien kuosien kanssa - talvella oli ehdoton pallokuosi, nyt taas raitakuosi.
Äärimmäisen loistava ja hyvä tuuleni kääntyi kyllä hieman laskusuhdanteeseen päästyäni kotiin ja vilkaistessani Oulun säätiedotusta tulevalle viikolle. Eipä ole kehumista lämpötiloissa. Miten mulle käy aina niin, kun kerrankin oikein panostan kesävaatteisiin ja suunnittelen etukäteen, mitä kaikkea tarvitsen lomalleni mukaan, en tajua katsoa säätiedotusta? Ja säätiedotushan ei tietenkään voi olla lainkaan samoilla linjoilla minun suunnitellun lomapukeutumiseni kanssa.
Olen kuitenkin uhmakkaasti päättänyt, että koska säätiedotuksiin ei muutenkaan ole aina niin uskominen, niin ei ole nytkään, ja minähän pakkaan bikinini matkaan mukaan!
Lisäksi tämä odotettua viileämpi ilma tarkoittaa sitä, että pitäisi pakata mukaan jotain hieman lämpimämpää, eli paksumpaa, eli painavampaa... Ja painorajoitus on 8 kiloa!!! Naurettava idea matkustaa Ouluun lentokoneella, kun maateitsekin pääsee (nojoo, onhan se ihan sama, matkustaako 50 minuuttia vai 8 tuntia).
Nyt minä palaan pakkauskriisini keskelle ja koitan jossain vaiheessa saada ehkä jopa hiuksenikin värjättyä. Miksi kaikki pitää aina jättää viime tippaan, miksimiksimiksi?? Niin ja viikon aikana en varmaankaan mitään live-postauksia saa kirjoiteltua, koska harvemmin olemme tuolla juurikaan aloillamme, mutta jokusen ajastuspostauksen saatan laittaa tulemaan, jos vain ehdin ja kykenen keskittymään asiaan sen verran! :D
Tämä päivä on mennyt kauppoja läpi juostessa, koska tarkoitus oli löytää vähän kesävaatetta kesälomamatkalleni mukaan. Löysinkin vaikka mitä ihanaa, mm. ne ihanan täydelliset bikinit, jotka täyttävät kaikki kriteerini ja olivat vielä edulliset! Puna-valkoista raitaa, nannaa!
Nämä kaunottaret löytyivät Seppälästä, johon en ole poikennut aivan uskomattoman pitkään aikaan, mutta näemmä - kyllä vaan kannatti!
Muodoltaan nämä ovat minulle ihan uudenlaiset, mutta kun kävin vähän testailemassa näitä tuossa parvekkeella ihoani käristellessä, tuntuvat ainakin hyviltä päällä, ja sehän on se pääasia (heti täydellisen värityksen ja kuosin jälkeen, tietenkin).
Siskoni, joka oli shoppausreissulla mukanani, alkoi jo jossain vaiheessa ohjata minua raidallisten vaatteiden ohitse lähes väkivalloin - muutoin kun kiikutin ne lähes poikkeuksetta kaikki sovituskoppiin. Olen muutenkin ihan äärimmäisen tuulella käyvä kaikkien kuosien kanssa - talvella oli ehdoton pallokuosi, nyt taas raitakuosi.
Äärimmäisen loistava ja hyvä tuuleni kääntyi kyllä hieman laskusuhdanteeseen päästyäni kotiin ja vilkaistessani Oulun säätiedotusta tulevalle viikolle. Eipä ole kehumista lämpötiloissa. Miten mulle käy aina niin, kun kerrankin oikein panostan kesävaatteisiin ja suunnittelen etukäteen, mitä kaikkea tarvitsen lomalleni mukaan, en tajua katsoa säätiedotusta? Ja säätiedotushan ei tietenkään voi olla lainkaan samoilla linjoilla minun suunnitellun lomapukeutumiseni kanssa.
Olen kuitenkin uhmakkaasti päättänyt, että koska säätiedotuksiin ei muutenkaan ole aina niin uskominen, niin ei ole nytkään, ja minähän pakkaan bikinini matkaan mukaan!
Lisäksi tämä odotettua viileämpi ilma tarkoittaa sitä, että pitäisi pakata mukaan jotain hieman lämpimämpää, eli paksumpaa, eli painavampaa... Ja painorajoitus on 8 kiloa!!! Naurettava idea matkustaa Ouluun lentokoneella, kun maateitsekin pääsee (nojoo, onhan se ihan sama, matkustaako 50 minuuttia vai 8 tuntia).
Nyt minä palaan pakkauskriisini keskelle ja koitan jossain vaiheessa saada ehkä jopa hiuksenikin värjättyä. Miksi kaikki pitää aina jättää viime tippaan, miksimiksimiksi?? Niin ja viikon aikana en varmaankaan mitään live-postauksia saa kirjoiteltua, koska harvemmin olemme tuolla juurikaan aloillamme, mutta jokusen ajastuspostauksen saatan laittaa tulemaan, jos vain ehdin ja kykenen keskittymään asiaan sen verran! :D
perjantai 4. kesäkuuta 2010
Illan asu
Nyt vihdoin kuvia keskiviikon asustani! Tämä postaus minun oli tarkoitus julkaista jo keskiviikkona, mutta tulikin sitten niin äkkilähtö, etten ehtinyt.
Tein ehkä ennätyksen valmistautuessani illan juhlintoihin: kolme tuntia laittautumista! Miten se on mahdollista? Mihin se kaikki aika muka meni? En todellakaan tiedä. Se vain meni.
Asu koostui viime vuoden pikkujouluihin ostamastani mekosta, wanhojen tanssi kengistäni ja siskoltani lainaamastani laukusta.
Ilmeeni on kuin säikyn hevosen, mutta mitäpä me tuosta - eivät minun ilmeeni ihan perusilmeitä taida muutenkaan olla. :D
Tämä mekko löytyi viime talvena Seppälän erikoismallistosta ja vaikka siitä kovasti pidänkin, se ei ole päätynyt ylleni kuin sen yhden ainoan kerran. Olen kai ajatellut sen olevan liian juhlallinen, mutta eikai tuo nyt lopulta kuitenkaan....
Ulkoilujen ajaksi heitin lisäksi päälleni vielä tuon kirpparilta aikoinaan löytämäni jakun, joka on aikojen saatossa osoittautunut hyvinkin monikäyttöiseksi!
Illan suunnitelma oli tosiaan Karkkikeskiviikko Amarillossa, mutta eihän tuolla ollut narikkaa auki laisinkaan ja minulla oli yöpymistarvikkeeni mukanani, joten siirryimme suosiolla illan viettoon Forteen, mikä osoittautui aivan loistavaksi siirroksi: paikalle oli sattumalta saapunut myös iso liuta ystäviäni, joten ilta oli menestys! :)
Eilen jatkoimmekin sitten siskoni kämpän sisustamista ja ilta meni kummitätini luona pihalla kahvia nauttiessa, jutellessa niitä näitä ja auringosta nauttien. Melkein oli jo pienen loman tuntua, kun oli kaksi kokonaista vapaapäivää ja tänäänkin vasta illalla töihin!
Viikonlopuksi suuntaankin sitten jälleen äitini hoteisiin saaristoon ja sormet ristissä toivon lämpimiä ja aurinkoisia kelejä, jotta saisin edes hieman väriä tähän valkoisena kuultavaan ihooni.
Mukavaa viikonloppua kaikille!
Tein ehkä ennätyksen valmistautuessani illan juhlintoihin: kolme tuntia laittautumista! Miten se on mahdollista? Mihin se kaikki aika muka meni? En todellakaan tiedä. Se vain meni.
Asu koostui viime vuoden pikkujouluihin ostamastani mekosta, wanhojen tanssi kengistäni ja siskoltani lainaamastani laukusta.
Ilmeeni on kuin säikyn hevosen, mutta mitäpä me tuosta - eivät minun ilmeeni ihan perusilmeitä taida muutenkaan olla. :D
Tämä mekko löytyi viime talvena Seppälän erikoismallistosta ja vaikka siitä kovasti pidänkin, se ei ole päätynyt ylleni kuin sen yhden ainoan kerran. Olen kai ajatellut sen olevan liian juhlallinen, mutta eikai tuo nyt lopulta kuitenkaan....
Ulkoilujen ajaksi heitin lisäksi päälleni vielä tuon kirpparilta aikoinaan löytämäni jakun, joka on aikojen saatossa osoittautunut hyvinkin monikäyttöiseksi!
Illan suunnitelma oli tosiaan Karkkikeskiviikko Amarillossa, mutta eihän tuolla ollut narikkaa auki laisinkaan ja minulla oli yöpymistarvikkeeni mukanani, joten siirryimme suosiolla illan viettoon Forteen, mikä osoittautui aivan loistavaksi siirroksi: paikalle oli sattumalta saapunut myös iso liuta ystäviäni, joten ilta oli menestys! :)
Eilen jatkoimmekin sitten siskoni kämpän sisustamista ja ilta meni kummitätini luona pihalla kahvia nauttiessa, jutellessa niitä näitä ja auringosta nauttien. Melkein oli jo pienen loman tuntua, kun oli kaksi kokonaista vapaapäivää ja tänäänkin vasta illalla töihin!
Viikonlopuksi suuntaankin sitten jälleen äitini hoteisiin saaristoon ja sormet ristissä toivon lämpimiä ja aurinkoisia kelejä, jotta saisin edes hieman väriä tähän valkoisena kuultavaan ihooni.
Mukavaa viikonloppua kaikille!
keskiviikko 2. kesäkuuta 2010
Juhlakynnet
Tänään on "kesälomani" ensimmäinen vapaapäivä ja se on mennyt rattoisasti joen rannalla aurinkoa ottaessa, kirjastossa ja siskon luona sisustusta uudistaessa. Sisustushomma jatkuu jälleen huomenna ja illalla suuntaamme baariin karkkikeskiviikkoa viettämään.
Baari-iltaa vartenhan piti totta kai saada myös kynnet juhlakuntoon - mustaa ja punaista glitteriä.
Olen ajatellut, että kynsien kärkien maalaaminen yksistään olisi jotenkin erityisen vaikeaa, mutta eihän se nyt oikeasti olekaan, varsinkaan läpinäkyvällä glitterilakalla. Lopputuloksestakin tuli ainakin omaa silmääni miellyttävä. :)
Baari-iltaa vartenhan piti totta kai saada myös kynnet juhlakuntoon - mustaa ja punaista glitteriä.
Olen ajatellut, että kynsien kärkien maalaaminen yksistään olisi jotenkin erityisen vaikeaa, mutta eihän se nyt oikeasti olekaan, varsinkaan läpinäkyvällä glitterilakalla. Lopputuloksestakin tuli ainakin omaa silmääni miellyttävä. :)
tiistai 1. kesäkuuta 2010
New Castle
On se vaan jännä, miten tällainen iltatyö vaikuttaa elämään - päivisin ehtii jopa tehdä vaikka mitä! Ihan luksusta!
Eilen aamupäivällä kävivät kaveri ja hänen miehensä tuomassa minulle yhden kaapin ja kissoille uuden raapimapuulinnoituksen. Ensinnäkin on sanottava, että kaapi ei todellakaan ollut niin pieni kuin kuvasta olin päätellyt - sen takia mm. kaverinin mies matkkusti koko matkan heiltä minun luokseni auton peräkontissa!
Joka tapauksessa sain kuin sainkin sen sijoitettua edes kohtuullisen fiksusti ja tänään olisi vuorossa sen täyttäminen, joka sekin on hieman ongelmallinen, ottaen huomioon, etten ollut lainkaan varautunut siihen, että siinä olisi noin tolkuttoman paljon säilytystilaa.
No, Oliver valitsi sen joka tapauksessa omaksi tarkkailupisteekseen.
Olen vielä vähän kahden vaiheilla, maalatako tuo tummaksi vai ollakko maalaamatta. Toisaalta makuuhuoneessamme kaikki puu on vaaleaa, mutta muussa asunossa sitten taas tummaa, ja tummasta pidän noin yleensä kyllä enemmän.... Minulla on joku ihmeen maalausinnostus päällä näköjään nyt, kun olen jo keksinyt vaikka miten monta kohdetta, mitkä haluan ehdottomasti maalata tämän kesän aikana. Sen siitä saa, kun on työpaikalla "erikseen kutsuttava" ja koko kesä tulee näin ollen pyörittyä lähinnä tässä kodin ympäristössä. Parvekkeen täysuudistuksenkin olen jo suunnitellut. :D
Mutta sitten siihen itse asiaan. Kissojen valtakuntaan!
Ystäväni lahjoitti tämän raapimapuuhässäkän meille, koska heidän kissansa eivät vaivaudu sitä käyttämää, vaikka mikä olisi - onhan heillä sohvia ja tuolinselkämyksiä kynsien teroittamista varten.
Pientä valtataistelua siitä, kumman paikka tuo kolo oikein onkaan....
Taisi Oliver ainakin kuvien perusteella voittaa tämän valtataistelun....
Nyt tämä neiti lähtee vapaan aamunsa kunniaksi ikkunoiden- ja parvekkeenpesu hommiin - eikö kuulostakin hohdokkaalta? ;)
Eilen aamupäivällä kävivät kaveri ja hänen miehensä tuomassa minulle yhden kaapin ja kissoille uuden raapimapuulinnoituksen. Ensinnäkin on sanottava, että kaapi ei todellakaan ollut niin pieni kuin kuvasta olin päätellyt - sen takia mm. kaverinin mies matkkusti koko matkan heiltä minun luokseni auton peräkontissa!
Joka tapauksessa sain kuin sainkin sen sijoitettua edes kohtuullisen fiksusti ja tänään olisi vuorossa sen täyttäminen, joka sekin on hieman ongelmallinen, ottaen huomioon, etten ollut lainkaan varautunut siihen, että siinä olisi noin tolkuttoman paljon säilytystilaa.
No, Oliver valitsi sen joka tapauksessa omaksi tarkkailupisteekseen.
Olen vielä vähän kahden vaiheilla, maalatako tuo tummaksi vai ollakko maalaamatta. Toisaalta makuuhuoneessamme kaikki puu on vaaleaa, mutta muussa asunossa sitten taas tummaa, ja tummasta pidän noin yleensä kyllä enemmän.... Minulla on joku ihmeen maalausinnostus päällä näköjään nyt, kun olen jo keksinyt vaikka miten monta kohdetta, mitkä haluan ehdottomasti maalata tämän kesän aikana. Sen siitä saa, kun on työpaikalla "erikseen kutsuttava" ja koko kesä tulee näin ollen pyörittyä lähinnä tässä kodin ympäristössä. Parvekkeen täysuudistuksenkin olen jo suunnitellut. :D
Mutta sitten siihen itse asiaan. Kissojen valtakuntaan!
Ystäväni lahjoitti tämän raapimapuuhässäkän meille, koska heidän kissansa eivät vaivaudu sitä käyttämää, vaikka mikä olisi - onhan heillä sohvia ja tuolinselkämyksiä kynsien teroittamista varten.
Pientä valtataistelua siitä, kumman paikka tuo kolo oikein onkaan....
Taisi Oliver ainakin kuvien perusteella voittaa tämän valtataistelun....
Nyt tämä neiti lähtee vapaan aamunsa kunniaksi ikkunoiden- ja parvekkeenpesu hommiin - eikö kuulostakin hohdokkaalta? ;)
keskiviikko 26. toukokuuta 2010
Huh!
Nyt on taas ollut hiljaiseloa blogissa, mutta ehkä kuva kertoo enemmän kuin sata sanaa?
Työssäoppiminen. Ei ehkä uskoisi, mutta kyllä sekin vain töitä tuntuu teettävän! Huomenna on viimeinen päivä työssäoppimassa ja tänään oli näyttö. Koska koko työssäoppimiseni oli pelkkää asiakaspalvelua, sain lisäksi kirjallisia taloushallinnon tehtäviä, joita olen nyt sitten kaksi päivää pakertanut. Näillä työtunneilla pitäisi olla hyvä arvosana tiedossa - asiakaspalvelun osalta homma ainakin meni ihan mallikkaasti.
Vielä pitäisi oppimispäiväkirja saada palautuskuntoon, mutta sen taidan jättää suosiolla huomiseksi, sillä kolme kuukautta kadoksissa ollut migreenini päätti iskeä sitten tänään oikein kunnolla, enkä jaksa enää hetkeäkään mitään paperien tuijottelua!
Se olisi sitten kahta päivää vaille ensimmäinen vuosi opiskeluja pulkassa ja vielä yksi vuosi edessä. Sitä ennen olisi tosin kolmen kuukauden reipas työrupeama tuolla työssäoppimispaikassani, palkallisena tosin. ;)
Työssäoppiminen. Ei ehkä uskoisi, mutta kyllä sekin vain töitä tuntuu teettävän! Huomenna on viimeinen päivä työssäoppimassa ja tänään oli näyttö. Koska koko työssäoppimiseni oli pelkkää asiakaspalvelua, sain lisäksi kirjallisia taloushallinnon tehtäviä, joita olen nyt sitten kaksi päivää pakertanut. Näillä työtunneilla pitäisi olla hyvä arvosana tiedossa - asiakaspalvelun osalta homma ainakin meni ihan mallikkaasti.
Vielä pitäisi oppimispäiväkirja saada palautuskuntoon, mutta sen taidan jättää suosiolla huomiseksi, sillä kolme kuukautta kadoksissa ollut migreenini päätti iskeä sitten tänään oikein kunnolla, enkä jaksa enää hetkeäkään mitään paperien tuijottelua!
Se olisi sitten kahta päivää vaille ensimmäinen vuosi opiskeluja pulkassa ja vielä yksi vuosi edessä. Sitä ennen olisi tosin kolmen kuukauden reipas työrupeama tuolla työssäoppimispaikassani, palkallisena tosin. ;)
sunnuntai 23. toukokuuta 2010
Viikonloppu äidin hoteissa
Lähdettiin eilen koko sisaruskatras saaristoon äidin luokse ja eilinen ilta meni rattoisasti Hohtoa katsellen. Pienoinen pettymys tuo elokuva valitettavasti kyllä minulle oli, jotenkin olin odottanut siltä paljon enemmän... Loppu jätti hieman liiaksi auki.
Tänään sitten perehdyin jälleen kerran äitini varsin kattavaan kirjavalikoimaan ja nappasin muutaman Torey Haydenin kirjan matkaani.
Jostain syystä nämä Haydenin kirjat tuntuvat olevan kirjastossa niin kovassa huudossa, ettei niitä juuri hyllyssä näe. Aina ovat lainassa. No, onneksi minulla on ihan oma henkilökohtainen kirjastoni, jossa kirjoja ei paljoa tarvitse jonotella. ;)
Lisäksi nappasin mukaani Menolippu Mombasaan elokuvan, jota en ainakaan muistaakseni ole vielä katsonut.
Näiden voimin meneekin sitten sunnuntai-ilta rattoisasti ja varmasti vielä ensi viikkokin. ^^
Tänään sitten perehdyin jälleen kerran äitini varsin kattavaan kirjavalikoimaan ja nappasin muutaman Torey Haydenin kirjan matkaani.
Jostain syystä nämä Haydenin kirjat tuntuvat olevan kirjastossa niin kovassa huudossa, ettei niitä juuri hyllyssä näe. Aina ovat lainassa. No, onneksi minulla on ihan oma henkilökohtainen kirjastoni, jossa kirjoja ei paljoa tarvitse jonotella. ;)
Lisäksi nappasin mukaani Menolippu Mombasaan elokuvan, jota en ainakaan muistaakseni ole vielä katsonut.
Näiden voimin meneekin sitten sunnuntai-ilta rattoisasti ja varmasti vielä ensi viikkokin. ^^
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)